Kesä

Tajusin, että en voinut jättää niitä rauhaan.

kaivoin esiin terävän puukon,

katsoin niiden uljaita päitä jotka huojuivat keltaisessa kesätuulessa.

Punaisena kuin leimahdus purppuraa,

viilsi käteni,

sivaltaen niiltä kurkun auki.

Väliin se jäi roikkumaan,

väliin pää tipahti heti,

kohti vehreää vihreää nurmea,

kohti maata.

Siinä ne lepäsivät omassa olemuksessaan,

kukot ja kanat,

heinähapsut, joita tuuli oli vielä äsken tuudittanut.

Linnut lauloivat ja mieleni täytti sanoinkuvaamaton onni.